Kasvattaja

Olen Eve, 31-vuotias hamsterikasvattaja Kainuusta. Asumme aviopuolisoni kanssa ihanassa punaisessa tuvassa pois kaupungin melusta. Hamstereita olen kasvattanut vuodesta 2009, kasvattajanimellisesti vuodesta 2012.

Hamstereilla on luonamme oma huone, missä asustaa lisäksi kääpiöluppauros Pikkumurun Dumle, hermeliiniuros Northern Lights, hermeliininaaras Pikkumurun Yöperhonen sekä siperianmaaorava Alvin.

Olen syyrianhamstereiden ulkomuototuomari sekä kaikkien lajien FIN VLH-pätevä lemmikkituomari. Lemmikkituomarioikeudet minulle myönnettiin vuonna 2012, ulkomuototuomarinoikeudet 2016. Vuonna 2019 lähdin kouluttautumaan myös ulkomuotoluokan kääpiöhamstereille tuomariksi.

Eläinrakkaus ja kokemus vei minut vuosien haaveilun jälkeen itsenäiseksi yrittäjäksi, niin syntyi Lemmikkipalvelu Hopeakuu.

 

Kasvatuksesta lisätietoa alempana…

Kasvatuksesta

Syyrianhamsterit
→ Normaali & Hopeanharmaa

Venäjänkääpiöhamsteri roborovskit
→ Normaali, kuviolla laikukas

Kasvattajanimeni alla ovat syyrianhamstereiden ja roborovskien lisäksi  kiinankääpiöhamsterit, mutta ne ovat pidemmällä tauolla.

Ensimmäinen syyrianhamsteripoikue näki päivänvalon vuonna 2009 ja siitä se sitten lähti. Ensimmäisen poikueen emo myytiin minulle cremenä, mutta sellainenhan se ei sitten kuitenkaan ollut. Mikä lienee ihan positiivinen juttu, sillä Tintin paljastuessa luonnonvalkoiseksi kilpikonnaksi, syntyi samalla rakkauteni hopeanharmaisiin pienen ”hopeanharmaan” kilpikonnan (nyk.seepianharmaa) Wonderland’s Princess Jaden muodossa.

Syyrianhamsterit ovat olleet minulle aina se ykköslaji, sekä ehdottomasti rakkain! Olen kasvattanut kaikkia muitakin lajeja, mutta roborovskit valikoituivat lopulta syyrianhamstereiden rinnalle monen kokeilun kautta.

Olen ollut omaltani osaltani tekemässä paria uutta ja kadonnutta väriä Suomessa, Suomeen saapui kolme sinistä syyrianhamsteria, yksi pitkäkarvainen sininen umborous uros Het Dierendorp Denim kotiui minulle. Alkuun sinisen värin kasvatus oli kivaa ja jännittävää, nähdä kuinka väri kehittyy ja yleistyy Suomessa, mutta se ei koskaan jäänyt vakituiseksi kasvatusvärikseni. Samoin kävi tummanharmaiden kohdalla, kun Lavender’s Ely toi minulle kolme tummanharmaata yksilöä Suomeen, siitä alkoi värin uudelleen elvyttäminen. Nykyään molemmilla väreillä riittää kasvattajia, mikä on tosi ihana juttu. Ja siitä jutusta päästäänkin sitten siihen, että kyllä se normaali ja  hopeanharmaa ovat vain se minun omat värini, jota haluan työstää ja sen värisiä hamstereita haluan katsella hamsulassani päivästä toiseen.

Kaikkea kivaa meinaa rajoittaa hieman pienentynyt hamsula ja sitämyöten rajalliset paikat syyrianhamstereille.

Ensimmäinen robopoikue syntyi syyskuussa 2010, jostain syystä niihin ei lopulta saanut samanlaista kipinää kuin syyrianhamstereihin ja tilatkaan eivät oikein antaneet periksi kasvattaa sellaisella määrällä kuin olisin halunnut.

Tässä välissä ehdin kasvattaa kiinankääpiöhamstereita ja hakea niille hyväksytysti kasvattajanimeäkin. Rakastan kiinareiden luonnetta ihan huimasti, mutta tällähetkellä ne ovat tauolla ajan x, koska niiden kasvatus vei viimeksi minulta turhan paljon voimavaroja. Olin aika tyytyväinen työni tulokseen kiinareiden kohdalla. Kauniita, upeita eläimiä perusvärissään, ehkä niiden aika tulee joskus vielä.

Kasvatin myös kourallisen verran vkh campbelleja, mutta innostus niihin lopahti aika nopeasti, kun suurimmanosan jalostuseläimistä vei diabetes. Kämpsyt on minulle sellaisia pieniä miniversioita syyrianhamstereista.

Roborovskeihin sain todellisen palon vuoden 2015 loppupuolella. Seuraavana vuonna hainkin sitten jo kasvattajanimeä. Ovathan ne roborovskit oikeasti hyvin mielenkiintoinen laji. Kasvatusvärini oli heti selvä, normaaleja roborovskeja kuviolla laikukas. Mitään ”erikoisempaa” en halunnut lähteä edes työstämään, niiden tiettävästi ollen hieman ongelmallisempia terveytensä suhteen.

Jalostuseläimissä minulle on tärkeää hyvä luonne, mikään tossu ei tarvitse hamsterin olla, mutta ei missäännimessä aggressiivinen. Lajisosiaalisten lajien kohdalla on myös tärkeää, että hamsterit tulevat pääsääntöisesti toimeen keskenään. Myöskään toisiaan kohtaan selvästi aggressiivisia yksilöitä en käytä kasvatuksessa, vaikka kuinka kaunis eläin olisikin.