Kuulumiset

Venäjänkääpiöhamsteri roborovski lemmikkinä

Venäjänkääpiöhamsteri roborovskien suosio lemmikkihamsterina on kasvanut huimasti sitten takavuosien. Olen laittanut merkille, että monikaan ei valitettavasti ole tutustunut roborovskien sielunelämään ennen niiden hankkimista. Roborovskit ovat äärimmäisen suloisia viiksivalluja, miten sellaiselle voisi sanoa ei? On montakin asiaa miksi on syytä harkita muutaman kerran asiaa.

Väittäisin, että roborovskit ovat/ovat olleet niitä ei niin suosittuja lemmikkejä ihan syystä. Ne ovat nimittäin puhtaasti katselulemmikkejä. On todella harvinaista, että roborovski kesyyntyy käsikesyksi, eikä sen mielestäni kyllä sellainen tarvitse ollakaan. Sillä kun kurkistamme robojen sielunelämään, on se kaikkea muuta kuin halu kököttää nätisti kädellä ”pannukakkuna”, kuten useat talvikot esimerkiksi tuppaavat tekemään. Roborovski on nopealiikkeinen ja todella aktiivinen hamsterilaji, joka vaatii puuhaa terraariossa – se ei välitä käsittelystä vaan sen pitää saada touhuta ja liikkua, tehdä sitä mihin se on luotu.

Varsinkin lapsiperheisiin roborovski voi olla huonohko valinta, jos haetaan käsittely-ja sylittelylemmikkiä. Eritoten pienen kokonsa- ja nopealiikkeytensä vuoksi se voi olla hyvinkin haastava tai lähes mahdoton käsiteltävä nuoremmilla lapsilla. Monen aikuisenkaan käsinäppäryys ei äkkiseltään riitä saamaan roboja kiinni. Joskus saattaa olla jopa kokeneilla käsittelijöillä hankala napata tämä pikaformula käsiinsä. Robot myös loikkivat! Ne kyllä osaavat singota kädestä metrin sinne ja metrin tuonne, jos et ole jatkuvasti keskittynyt kyseisen kiitoliitäjän toimintaan käsissäsi.

Laumassa vai ei?

                      ©Pilvi Piirainen

Pääsääntöisesti roborovski on laumasosiaalinen laji, mutta poikkeuksia on kun toverin naamakerroin alkaa ärsyttää ja tuloksena on pahimmillaan kaverin kuolema. Robojen yhteiseloa on siis syytä tarkkailla mahdollisimman tiiviisti, jotta ongelmat voidaan kitkeä mahdollisimman nopeasti pois. Normaalisti robot voivatkin ottaa hieman painia keskenään kuitenkaan olematta vihamielisiä toisiaan kohtaan. Urokset tulevat hieman huonommin toimeen kuin naaraat. Paras kombo mielestäni on luovutusikäinen naaras ja sen kaveriksi hieman vanhempi naaras. Yleensä sisarukset alkavat vaikeassa murkkuiässä mätkiä toisiaan ennemmin tai myöhemmin. Myyn nykyään mieluiten urokset yksin, tai ainakin tuleva koti on hyvin tietoinen siitä, että mitä murkkuiän koettassa täytyy tehdä – erottaminen. Robokaverukset viihtyvät parhaiten hieman pienemmissä asumuksissa, miniduna on varsin sopiva kahdelle roborovskille. Liian iso asumus voi aiheuttaa lisäkränää. Samoin myös yksi ainoa juoksupyörä on yleensä asia, mistä otetaan nokkapokkaa. Valitse siis robokaveruksille juoksulautanen, sellainen koko, että kaksikko mahtuu siinä yhdessä urheilemaan. Yksi myös tärkeä seikka robojen yhteiselon turvaamiseksi on, ettei kuivikkeita vaihdeta kokonaan ja tavaroita jynssätä hajuttoman puhtaiksi siivouksen ohessa. Jos koko kuivikkeet vaihdetaan kokonaan ja kaikki hajut virikkeistä pestään pois, on robopari siellä hyvinkin ihmeissään. Hamsterin asumuksen ei tarvitse olla missään nimessä jynssätty puhtaaksi lattiasta kattoon jokaisella siivouskerralla, normaaleissa kotiloissa pieni pöpökanta on itseasiassa hyväksi, kuin täysin kliininen asuminen. Pätee toki jokaiseen lajiin.

Mitä hyvää roborovskeissa sitten on?

Tästä voisin kirjoittaa vaikka kirjan – jätettäköön se kuitenkin hamaan tulevaisuuteen! Roborovskit ovat ehdoton lempilajini heti syyrianhamstereiden jälkeen. Ne eroavat toisistaan kuin yö ja päivä! Siinä missä syyrianhamsteri on hieman hidas jolkottelija on roborovski jo juossut juoksupyörässä muutaman kilometrin. Niiden ihana kuulamainen ulkonäkö, superhienot kulmakarvat normaaleilla ja ne viikset! Niitä viiksiä voisi tuijottaa illat läpeensä. Kaikkein ihaninta roboissa on oikeastaan se niiden nopeus ja aktiivisuus, sekä tietenkin niiden käyttäytyminen terraariossa. Niille on mukava sisustaa oikein paksu kuivikekerros ja seurailla illat robojen tohinoita. Aika paljon roboja näkee päivälläkin liikkeellä touhuamassa omia juttujaan. Mikäli haet nimenomaan katselulemmikkiä, on roborovski sinulle todella mainio valinta! Myös robojen kanssa voi käydä sekä lemmikkiluokissa, että ulkomuotoluokissa. Kokeneet tuomarit osaavat käsitellä nopeita hamstereita kuin se olisi arkipäivää. Vaikka nämä otukset ovatkin pieniä ja vikkeliä, on yllättäen niiden kynnet helpoin leikata kaikista hamsterilajeista. Kevyt niskaote ja robon kääntäminen selälleen saa robon jonkunlaiseen kevytkoomaan, sillä siinä ne napottavat kiltisti vaikka leikkaisit tunnin kynsiä seuraavan näyttelypäivän takia.

                                                                                                             ©Asta Rekilä-Suni

 

 

4.3 taivaalle syttyi uusi tähti

Surun päivä. Parhain on poissa, FIN MVA VV18 Wonderland’s Green Inferno on nukkunut ikiuneen.

Oli 6.10.2017 kun hamsulaan syntyi hartaasti odotettu poikue yhdistelmästä Picus Bartholomew, lks cinnamon x Wonderland’s Emotional Ghost, pk musta. Kaikki sujui hyvin, poikaset kasvoivat ja olivat elämäniloisia kaksiviikkoisia. Eräänä aamuna törmäsin järkyttävään näkyyn. Poikueen emo Emotional Ghost makasi kuolleena poikasten ympäröimänä. Siinä se oli kuolleena, hieno pitkäkarvainen musta naaras, jota en ehtinyt näyttelyttämään. Onneksi ehdin saamaan siitä kuitenkin jälkikasvua ja onneksi poikasilla oli ikää sen verran, että ne pärjäsivät ilman emoaan. Poikaset kasvoivat ja iskin silmäni pitkäkarvaiseen normaaliin urokseen jota sitten pohdiskelin jättäväni kotiin. Lopulta viimetipassa tein vaihdon lyhytkarvaiseen normaaliin koska se oli enemmän sitä mitä hain, se oli unohtumattomaksi jäävä Wonderland’s Green Inferno.

Inferno pärjäsi hienosti näyttelyissä keräten tarvittavat sertifikaatit Suomen muotovalion arvoon, vuonna 2018 se oli myös lyhytkarvaisten syyrianhamstereiden vuoden voittaja.

Inferno jätti jälkeensä kaksi poikuetta. Inferno elää komeassa pojassaan Wonderland’s Jaguaariunessa ja toivottavasti vielä poikansa poikasissa. Unohtumaton hamsteri, Inferno 6.10.2017-4.3.2019. Lepää rauhassa 

Kuulumisia kevään korvilta

Ensinnäkin haluan iloita siitä, että meille on syntynyt syyrianhamsterinpoikasia yhdistelmästä Wonderland’s Diplomatic Dustin, pk cinnamon Jero’s Panthera DraamaLaama, pk keltainen. Tiedossa siis pitkäkarvaisia keltaisia uroksia ja kilpikonnanaaraita. Tästä on itselle tarkoitus jättää kilpikonnanaaras ja keltainen uros, toivotaan että sieltä poikueen kasvaessa sellaiset löytyvät, poikue on syntynyt 9.2.2019. Varauksia ei oteta ihan vielä vastaan.

Robopareja on edelleen yhdessä ilman tuloksia. Harmittaa, kun olisihan tuo jo aika saada pieniä robovauvoja taloon, mutta tämän vuoden robokasvatit näyttelytetään näemmä vasta sitten syksyllä. Jospa nämä hamsterit nyt aktivoituisivat kun aurinkokin on alkanut hiljalleen paistaa ja kevättä kohti mennään!

Pyörähdimme myös Kingdom’s Pilvin kanssa Oulussa OSJH:n lemmikkiluokissa, tai oikeastaan Pilvi tuomaroi ja minä ilmoitin neljä hamsteria lemmikkiluokkaan. Mitään mainittavaa menestystä ei tullut, kunniamainintaa, erikoispalkintoa ja tuomarin suosikkia kylläkin. Uni ja Poppis olivat päättäneet lohkaista hampaat ja kenelle eniten menestystä odotin oli Aatos, joka alkoi normaalista käyttäytymisestään poiketen apinoida tuomarin käsittelyssä, ollen silti tuomarin suosikki! 🙂 Kääpiöhamstereiden lemmikkiluokkaan ilmoitin robo-Orionin, mutta se oli ilmeisesti saanut slaagin käsidesin hajusta ja raukka luullut siihen paikkaan sitten kuolevansa. Mutta oli ihan hauskaa välillä käyttää lemmikkiluokassakin hamstereita.

Keväälle on kolmet näyttelyt sitten; Ylivieska 6.4.2019 PPKJY, Oulu 4.5.2019 OSJH ja 25.5.2019 Turenki SHY. Kahdessa viimeisessä vietän aikana tuomarinpöydän takana. Ylivieskan reissu tulee olemaan siitä todella kiva, ettei tarvitse kerrankin tuomaroida! Joskus on ihan oikeasti mukava olla vaan turistina paikalla ja seurata arvosteluja. Tai no tosin, kun nyt aloitin kerran tuomarikoulutuksen kääpiöhamstereille, niin onhan niitä harjoitusarvosteluja tehtävä Ylivieskassakin 😀

 

Vuoden Voittajat

Vuoden voittajapisteet on julkaistu! 🐹 Saatiin yksi VV18-tittelikin hamsulaan Infernolle 😍

Vuoden Kasvattaja 2018 – kaikki lajit ja luokat
9. Wonderland’s

Vuoden Kasvattaja 2018 – standardiluokat
8. Wonderland’s

Vuoden kasvattaja 2018 – lyhytkarvaiset syyrianhamsterit
2. Wonderland’s

Vuoden kasvattaja 2018 – pitkäkarvaiset syyrianhamsterit
7. Wonderland’s

Vuoden kasvattaja 2018 – roborovskit
4. Wonderland’s

Vuoden Näyttelyhamsteri 2018 – standardiluokat
3. FIN MVA Wonderland’s Green Inferno

Vuoden näyttelyhamsteri 2018 – lemmikkiluokat
9. Yours Mercury II

Vuoden Voittaja 2018 – lyhytkarvaiset syyrianhamsterit
1. FIN MVA VV18 Wonderland’s Green Inferno
10. Wonderland’s F.A.M.E., om. Kasperi Karppinen

Vuoden voittaja 2018 – roborovskit
10. Wonderland’s I Am The Unicorn*, om. Kasperi Karppinen

Vuoden Voittaja 2018 – lemmikkikääpiöhamsterit
5. Yours Mercury II

9 vuotta kasvatusta – Motivaatio otti jälleen jalat alleen

Lokakuussa tuli kuluneeksi 9 vuotta ensimmäisen syyrianhamsteripoikueen syntymästä. Niin se aika menee kuin siivillä – motivaatio tuntuu aina säännöllisin väliajoin olevan ongelma. On mietittynä jo parit valmiiksi, mutta ei kuitenkaan välttämättä olisi suurta intoa lähteä siihen poikasrumbaan mukaan – mitä kasvattaminen tietenkin tuo väistämättä tullessaan.

Olen toisaalta kuitenkin niin tottunut, että motivaatio ottaa jalat alleen aina säännöllisin väliajoin ja se ei ole niinkään uutta. Käsissä on lisäksi mukavia jalostuseläimiä, joiden yhdistämisen tuotoksia tahtoisi tottakai ihastella. Olen tällä hetkellä enemmän rutinoitunut hoitamaan hamsulan arkea sellaisena kuin se on rullannut aina vuodesta toiseen. Meillä ei laitella ”turhia” pakkaseen, joten uusien eläintenkin hankinta vaatii aikaa luonnollisen poistuman kautta. Osa toki lähtee tarkoin valittuihin eläkekoteihin jo hyvässä nuoressa iässä poikasten jälkeen ja osan olen nyt viimeaikoina delegoinut kasvattajakollegoille, ettei hyvät eläimet jää käyttämättä. Se tuo kieltämättä melkoisia haasteita mukanaan, kun paikkoja syyrianhamstereille on erittäin rajoitetusti.

Myös yrittäjyys on ehkä syönyt vähän intoa omasta kasvatuksesta. Yritys on vähän kuin oma lapsi, jonka menestymisen vuoksi aikaa on uhrattava yrityksen kasvatukseen. Toki Hopeakuu on vielä täysin lapsen kengissä, eikä sekään haittaa. Yrittäjyys on ollut minulle haave aivan pienestä vaahtosammuttimen kokoisesta pikkutytöstä lähtien. Kohderyhmä on muuttunut vain aika radikaalisti isoista hevoseläimistä pienlemmikeihin. Molempiin olen käyttänyt elämästäni ison palan. Tottakai hevosetkin ovat vielä elämässäni mukana, mutta ei ammatillisessa mielessä.

Mutta kyllä se kultainen keskitie sieltä taas löytyy. Vanhoja merkkejä kuunnellen pitää vaan antaa ajan kulua, eikä huolehtia turhista. Siitä saa vain ikävän mahahaavan. Tuntuu vain äärimmäisen typerälle, että motivaatio ottaa jalat allensa juuri nyt, kun kaikki on enemmän kuin minulle tarpeeksi hyvin. Inferno valmistui muotovalioksi, roborovskit pärjäävät kohtuullisesti ja niillekkin on jo kertynyt sertejä kuitenkin laskujeni mukaan seitsemän sen parin vuoden aikana, kun olen näitä viiksuvalluja kasvattanut.

Ihan ehdoton motivaationsyöjä on se, ettei ole varaa liikkua kaikkiin näyttelyihin joihin haluaisi. Täällä pohjoisessa on maksimissaan kahdet ulkomuotoluokat vuodessa, ne ovat aina vakiot. Sinne mennään aina ja loppujen näyttelyiden kohdalla laskeskellaan pennosia. Onko varaa lähteä ja jos kutsu tuomariksi käy, niin se on lottovoitto! Mutta siinäkin miinuksensa, kun kutsutaan ulkomuototuomariksi. Silloin siinä yleensä suurinosa omista jää näyttelyttämättä ja reissuun lähdetään parin hassun hamsterin voimin. Sen olen vannottanut itselleni, että enempää en lähde tuomariksi opiskelemaan. Minulle riittää täysin FIN VLH-pätevä tuomaruus ja syyrianhamstereiden ulkomuotoluokkien tuomarina toimiminen.

Toinen motivaationsyöjä hyvänä kakkosena on ehdottomasti rajalliset tilat. Minua todentotta korpeaa, että syrkkejä hamsulaan mahtuu 11kpl ja kääpiöhamstereita kourallinen enemmän. Pyörittelin jo päässäni sitä, että hävitän syrkit kokonaan pois ja keskityn pelkkiin roborovskeihin. Niitähän saisi useamman kourallisen lapioitua syrkkien samloihin. Tai niinhän sitä voisi luulla – eivät tulisi sitten toimeen keskenään. En minä kuitenkaan todellisuudessa voisi syrkeistä luopua ja roboista luopuminen taas ei toisi kuin parin samlan verran lisätilaa hamsulaan ja toisekseen robot ovat kovertaneet sydämeeni liian suuren aukon täytettäväksi. Siksi minä yritän aina pistää eurojackpotit vetämään, kymppitonnilla saisin rakennettua eläimille oman hallin talon yhteyteen. Se olisikin unelma ja tuleville ihmispennuillekkin riittäisi talossa tilaa.

Kaikesta vinkuvalituksesta huolimatta, en voisi kuvitella vaihtavani elämäntyyliäni pieneläinten kasvatuksesta yhtikäs minnekkään. Ne ovat rakentaneet elämääni kuitenkin todella pitkälle ja näin haluan sen myös jatkuvan. Haluan kasvattaa kauniita, standardinmukaisia syyrianhamstereita ja roborovskeja. Itsehän olen tieni valinnut, vai valikoiko se minut aikoinaan? Niin tai näin, se on minun elämääni ja toivon sen jatkuvan pitkään. Annan itselleni anteeksi motivaation puutteen, mikä lie silläkin tyypillä? Jatkuvasti ottaa jalat alleen ilman syytä! 😀

Ylivieska 13.10.2018 & FIN MVA Wonderland’s Green Inferno

Käväistiin Pohjois-Pohjanmaan kani-ja jyrsijäyhdistyksen näyttelyissä Ylivieskassa Kingdom’s Pilvin kanssa. Ilmoitin kahdeksan hamsteria, joista lopulta lähti seitsemän. Itse arvostelin lemmikkikääpiöhamsterit, ulkomuotoluokan pitkäkarvaiset ja ei-standardit, koestandardeja ei paikalle ollut ilmoitettu yhtään, joten se luokka jäikin sitten arvostelematta.

Päivä meni todella mukavasti, näyttelypaikka oli pieni, mutta mielestäni tunnelmallinen ja ihana! 🙂 Ilmoitin kaikki hamsterini ulkomutoluokkaan, tuomarina lyhytkarvaisille oli Satu Karjalainen. Tavoitteena tietenkin viimeinen serti Infernolle. Päivä sujuikin odotusten mukaan.

Wonderland’s Green Inferno** S1+SERT+BIS1 >> FIN MVA.
Wonderland’s Iltasatu*, S3+SERT (om. Satu Karjalainen)
Wonderland’s Jalokivi* S3
Wonderland’s Irvikissa Tuomarin suosikki
Wonderland’s Jalokoralli* Kunniamaininta (perusväri)
Wonderland’s Jaguaariuni Kunniamaininta (perusväri)

Ihan tyytyväinen saa olla vuoden viimeiseen näyttelyyn ja siihen, että Inferno valmistui muotovalioksi! Poikansa Jaguaariuni ei nyt ihan isänsä tasolle yllä, mutta siinä on mukavia ominaisuuksia, joita on sitten aikanaan mukava siirtää jälkipolville. Morsiokin on jo Unille valittuna, pitkäkarvainen seepianharmaa Crazy, Mad, Insane. Kaunis naaras, erinomaisella seepianharmaan sävyllä sekä kauniilla pään profiililla ja hyvällä tyypillä.

FIN MVA Wonderland’s Green Inferno

Turku 18.8 ja katse syksyyn

Pyörähdettiin siis Pilvin kanssa Turussa Turun Seudun Talttahampaiden näyttelyissä. Mukana minulla oli pari syyrianhamsteria ja muutama roborovski ulkomuotoluokkiin. Itse tuomaroin lemmikkikääpiöhamsterit, joita oli 19kpl sekä lemmikkisyyrianhamsterinaaraat, joita oli 16kpl. Saavuttiin perjantaina Turkuun ja majoituttiin Varjosielun hamsulan Kasperin luokse. Illalla käytiin porukalla laittamassa näyttelypaikka kuntoon, näyttelyt pidettiin skanssin ostoskeskuksessa ja meidän näyttelypaikan kasaaminen saattoi aiheuttaa jonkunverran hilpeyttä kanssaihmisissä, kun jokainen enemmän tai vähemmän väsyneenä kuskasi rullakoilla pöytiä pitkinpoikin ostoskeskusta.

Näyttelypäivä sujui leppoisasti ja Tuta oli järjestänyt kaiken oikein mallikkaasti ruuasta lähtien. Oli oikein piristävää, että toimariruokana oli herkullisia tortilloita!

Harmikseni roborovskit eivät tälläkertaa menestyneet, olisihan se ollut mukava saada muutama serti ulkomaalaiselta tuomarilta. Mutta olen enemmän kuin iloinen ystäväni Pilvin kasvattien menestyksestä standardiroborovskeissa! Huikea suoritus 🙂 Syrkeissä sensijaan Wonderland’s Green Inferno* oli S1+SERT & BIS6, sekä sai kunniamaininnan turkistaan. Poikansa Wonderland’s Jaguaariuni taas kunniamaininnan tikkauksestaan. Siltä en mitään oikein odottanutkaan, se on vielä todella kesken oleva nuori, joka toivon mukaan kehittyy mallikkaaksi pojaksi, jos entiset merkit pitävät paikkaansa. Olen tyytyväinen päivään ja Infernon sertiin. Ehkäpä viimeinen serti irtoaa Ylivieskassa.

 

Meille on tässä muuttanut muutama uusi asukas, pitkäkarvainen seepianharmaauros Blood Of A Lion ”Lenni” sekä lyhytkarvainen hopeanharmaa valkonauhainen Bidziil ”Poppis”. Kivoja poikia molemmat. 

Seuraavat näyttelyt siintävätkin sitten jo lokakuussa Ylivieskassa, ne jäävätkin sitten tämänvuoden viimeisiksi näyttelyiksi ja ehkäpä ihan hyvä niin, ei jokavuosi jaksaisikaan vetää 9 näyttelyt vuodessa rumbaa 😀

Helteetkin ovat jo hellittäneet, joten syrkkipareja aletaan astutella ja roborovskipareja yhdistellä. Wonderland’s Jalokivi* x Wonderland’s I Killed The Prom Queen ovatkin olleet jo pitkään yhdessä, mutta valitettavasti niiden poikue sattui sille kauhealle hellejaksolle, ja koko poikue menehtyi. Pari on edelleen yhdistettynä, joten toivotaan ennen talventuloa niitä laikkulapsia syntyväksi.

Hamsulan kesäkuulumiset

Hamsulassa arki on rullannut normaalia tahtiaan. Ihanaa, kun uudessa hamsulassa on kesäisin maksimissaan +22 astetta lämmintä. Eläimet ovat virkeitä ja hyvinvoivia. Edellisessä hamsulassa lämpötilat kohosivat tuskaisiin lukemiin, joten nyt on mukava sekä omistajan, että eläinten nauttia viileimmistä olosuhteista, vaikka ulkona porottaisi aurinko.

Muutama syrkkipoikue on syntynyt. Yhdistelmästä Wonderland’s Green Inferno*, lk normaali x Ereganto’s Xenia, pkr ps seepianharmaa syntyi 13 poikasta. Värijakauma oli kirjavaa, mutta onneksi muutama hopeinen poikanenkin mahtui joukkoon. Kotiin jäi lk ps seepianharmaa naaras Wonderland’s Ihmeidentekijä, tutuille Iita. Yhtä tomera ja mukavaluonteinen kuin Xena-emonsa. Lisäksi syntyi pieni poikue yhdistelmästä Wonderland’s Green Inferno*, lk normaali x Wonderland’s Famous Last Words. Kuusi kaunista poikasta, josta kotiin jää ainakin lk normaali uros Wonderland’s Jaguaariuni. Poikaset ovat kauniin tummia. Yhdistelmä on muutenkin kovin kiva.

Yhdistettynä on myös roborovskipariskunta Wonderland’s Jalokivi*, normaali laikukas x Wonderland’s I Killed The Prom Queen, normaali laikukas. Odotellaan kauniita laikkulapsia 

Hamsterit ovat saaneet nauttia ulkoatuotuja tuoreita maltillisesti. Yritän myös kesän aikana kerätä ja kuivattaa mahdollisimman paljon hamstereille kaikenlaista luonnosta talven varalle herkutteluun.

Katse on jo suunnattu syksyn näyttelykauteen, joka tullaan ilmeisesti avaamaan TuTan näyttelyissä Turussa. Tarkoitus olisi lähteä junareissaamaan Pilvin ja hamstereiden kanssa.

Testissä Bunny Lust auf natur Power Snack

Yhteistyökumppanimme Faunatar lähetti meille testiin tämmöistä power snack herkkua, mikä sisältää jauhomatoja. Kyseinen herkku sopii sekä syyrianhamstereille, että kääpiöhamstereille. Lisäksi tätä herkkua voivat nauttia myös rotat, gerbiilit ja hiiret.

Ensivaikutelma pussia avatessa on miellyttävä tuoksu – myös ihmisen nenään!

Tuote sisältää:

• Jauhomatoja
• tattaria
• riisihiutaleita
• punajuurta
• mungpapuja
• seesaminsiemeniä
• maarianohdaketta
• ruusunlehtiä
• voikukkaa
• kehäkukkaa

 

Jauhomatoja power snack seoksessa on 3%. Tattari on myös hyvä kasvisproteiini, joka sisältää paljon aminohappoja. Riisihiutaleet sen sijaan mahtavat olla hamstereille hieman erilainen ja mukava makunautinto, ne myös näyttävät todella kivalle tässä seoksessa. Punajuuri taas sisältää paljon rautaa, ja tuo seokseen kauniin punakan sävyn. Mungpavut ovat täynnä energiaa, kuitua ja proteiinia. Seesaminsiemet ovat varsinkin hyvä lisä seokseen, sillä ne sisältävät hyvät määrät kalsiumia. Nykyään, kun maitotuotteita ei pahemmin enää hamstereiden ruokavalioon suositella, ovat seesaminsiemenet siihen hyvä korvaava tuote. Maarianohdakkeella on myös ihmiselle tunnettuja terveysvaikutuksia, sen antioksidanttien silymariinin on todettu puhdistavan maksaa ja munuaisia. Voikukka taas on hyvin vitamiinipitoinen herkku, kehkäkukan kukissa on sen sijaan saponiineja, joilla on tulehdusta lievittäviä vaikutuksia.

Tämä herkku on mielestäni oikein hyvä, mutta melko proteiinipitoinen. Nimensä mukaan siis power snack. Korkean proteiinipitoisuuden vuoksi suosittelen käyttämään tätä alkuperäisessä tarkoituksessaan eli satunnaisesti tarjoiltuna herkkuna. Paljon proteiinia sisältävät raaka-aineet kerryttävät hyvin nopeasti myös turhan paljon massaa, jos perussiemenseoksen proteiinipitoisuus on ihanteellinen.

Testaajaksi meillä pääsi tälläkertaa nuori talvikkouros Merkkari, jonka sanoja mukaillen ; tämä oli herkullista! Merkkarille maistui kaikki, mutta pyylevän olemuksensa vuoksi se sai tätä herkkuruokaa satunnaisesti. Tämä herkku oli hyvin positiivinen lisä, koska Merkkari sijoittui kaksissa peräkkäisissä näyttelyissä hyvin menestyksekkäästi.

5.5.2018 PPKJY – Ylivieska

Kevään viimeiset näyttelyt ennen kesälomaa. Olin vaihteeksi laiska ja laitoin kaiken valmiiksi vasta aamuyöllä. Pitäisi jaksaa aina laittaa kaikki valmiiksi ajoissa, niin saisi rauhassa heräillä aamun 😀

Mukaan lähti ulkomuotoluokkiin kolme syyrianhamsteria; lk normaali uros Wonderland’s Green Inferno, lk cinnamon naaras Wonderland’s Haavekuva sekä pk musta laikukas uros Niinpal Gauhian Santos S.Almonella. Roborovskeja lähti mukaan neljä; Wonderland’s Hevoskotka*, Wonderland’s I Kill The Prom Queen, Wonderland’s Jalokivi ja Wonderland’s Jalokoralli. Kerrankin sain aikaiseksi tehdä ”materiaalia” kevään viimeisiin ulkomuotoluokkiin siis. Pari vuotta on mennyt kehitellessä tummanharmaata, näyttelytettävää ei juuri silloin ollut, joten oli kiva viedä paljon nuorisoa ja vanhempaakin hamsulan väkeä ulkomuotoluokkiin Choux Puff’s Marjutin arvosteltavaksi. Olin aika luottavainen reissun suhteen, enkä ehkä ihan turhaan.

 

Lähdettiin ajelemaan Kajaanista kohti Ylivieskaa puoli kahdeksan aikoihin. Mukana menossa ystäväni Pilvi, joka muuten kasvattaa Kajaanissa oikein kivanlaatuisia roborovskeja toistaiseksi kasvattajanimettömästi. Pilvin kasvatuksen sivut löytyvät kuitenkin facebookista. Kannattaa kurkistaa, siellä kasvaa tälläkin hetkellä hienon normaalin Spirit Tracksin* poikasia, joita saattaisi olla myyntiin asti.

Meidän tuurilla matkalle sattui eteemme puolustusvoimien ajoneuvoletka, jota ei lähdetä noin vain ohittamaan. Aika oli muutenkin kortilla, onneksi ehdittiin näyttelypaikalle vähän ennen kymmentä ja Varjosielun Kasperi olikin jo hoitanut jälki-ilmoittautumiset. Ajattelin ensin, etten ilmoita Merkkaria lemmikkiluokkiin, mutta katselin sitä sitten vielä ja oli se pakko ilmoittaa, sen verran pakotti ajatus valioitumisesta fin vlh:ksi. Oulun näyttelyissähän Merkkari sai jo ensimmäisen sijansa.

Itse arvostelin toisen lemmikkiluokan syyrianhamsterit. PPKJY oli siis järjestänyt tuplaluokat, toisena tuomarina meidän A-luokassa Sateenkaaren Satu 🙂

Tykkään kovasti tuomaroida lemmikkisyyrianhamstereita, ihania nalleja nappisilmineen ja pyllykarvoineen! Hamstereita taisi olla alunperin ilmoitettuna minulle noin 28kpl, mutta loppujenlopuksi jälki-ilmoineen hamstereita oli arvosteltu päivän päätteeksi 35kpl. Tälläkin kertaa hamstereita oli laidasta laitaan, hienoja luonteita, timmejä lihaksia ja viimeisenpäälle kiiltäviä turkkeja. Oli myös tietenkin niitä, joilla parannettavaa vielä on, ja lisää opittavaa hamsterin hoidossa.

Keltaisia syyrianhamstereita oli mukavaa nähdä täällä pohjoisessa, niitä ei usein täälläpäin näekään esittäytymässä esimerkiksi lemmikkiluokissa. Kuvassa taitaa komeilla Päivin kasvatti, lk keltainen uros Vivaldine’s Filippus Freskomaalari, jonka palkintsin PLH-sijoille. Päivän ehdoton voittaja oli 19kk ikäinen pitkäkarvainen minkki naaras Pikkumökin Blondie! Se vei voiton molemmissa luokissa varsin kirkkaasti. Oikein hieno veteraani, valmistui siis Ylivieskassa Tuplavaliolemmikkihamsteriksi. Onnea Terttu!

Päivä sujui varsin mukavasti tuttujen ihmisten keskellä ja tuomarinduunia tehden. Sitten vain jännittämään tuloksia. Ei onneksi ollut ihan turha reissu tämä, oikeastaan manasin jo, että jos en saa edes yhtä sertifikaattia, lopetan kasvatuksen! Toki ihan leikillään, oli mukana vain hienoja hamstereita, joista yhdestä ainakin odotukset olivat todella kovat, lk normaali uros Wonderland’s Green Inferno lunasti odotukseni juuri toivotulla tavalla, Naava oli siis S1+SERT sekä standardien BIS2! ♥ Ihana Naava, omakasvatti kolmannessa polvessa. Naava on muuten uusimman syrkkipoikueen isukki, vapaita poikasia siellä on vielä, kun niitäkin syntyi se 13kpl. Näin vink vink 😀 Lisäksi syyrianhamstereista Wonderland’s Haavekuva sai kunniamaininnan ”lupaava kokonaisuus”. Sitä Haave kyllä onkin, toivon, että väri kehittyy yhtä kauniiksi kuin vanhemmillaan. Mukana oleva pk musta laikukas Niinpal Gauhian Santos S.Almonella sai kunniamaininnan rakenteesta. Lisäksi se oli paras nuori ja tuomarin suosikki. Minun ei tarvinnut miettiä Aatoksen hankintaa kuin sekunnin sen nähtyäni, sillä halusin ehdottomasti poikasen hienosta lk mustasta isästään FIN MVA Colbronde’s Perfect Dreamista, toinen syy, että valitsin juuri tämän poikasen oli sen lupaava rakenne jo poikasena sekä kolmantena syynä se, että sukutaulusta löytyy omia kasvattejani, jotka olivat minulle arvokkaita, mutta surkeiden sattumusten sarjan takia minulle ei jäänyt niistä poikasista käteen mitään. Poikanen, joka on täysin väärää väriä, väärä turkinlaatu ja vielä laikukaskin kaikenlisäksi on kuitenkin minulle tärkeä näillä tavoilla. Ja onhan se lisäksi mahdottoman suloinen! Se on puolisoni ehdoton suosikki!

Sitten robojen sijoituksiin. Otin siis mukaan neljä robokasvattiani, nuoriso ilahdutti jälleen, J-poikueen Wonderland’s Jalokivi ja Wonderland’s Jalokoralli saivat molemmat sertifikaatit! Jalokivi oli S5 ja Jalokoralli S2. Wonderland’s Hevoskotka* sai kunniamaininnan kokonaisuudesta.

Ja tosiaan, kun ilmoitin vielä Merkkarin molempiin lemmikkiluokkiin, tuli toisesta mainetta ja kunniaa. Merkkari nappasi nimittäin PLH1 sijan ollen paras nuori sekä BIS2.  Toisesta ei valitettavasti tullut sitä toista sijaa, joten lemmikkiluokkiin sitten syksyllä taas, jos saataisiin Merkkarista valiolemmikkihamsteri.

Ei ollenkaan turha reissu, kiitos kaikille ihanille ystäville seurasta, oli ihana nähdä kaikkia! 🙂